“Maa liekehti kuin rakopuiden hiillos. Hillan lehdet rimpimättäillä pakkasen puremina uhkuivat jo tuonen tummuuttaan. Rahkasammal niiden alla ei ollut moksiskaan uhkaavasta talvesta. Mustikan lehdet olivat jo osin karisseet maahan, mutta vielä varvuissa olevat oli pakkanen paahtanut tumman punaisen ja ruskean värisiksi. Vaivaiskoivuakin oli joukossa ja se antoi todellisen värien läikyn ja silmän ilon näkymään. Se hehkui karmiinissa.”
Book:Erämaan kaipaus