Quotessence
Home / Quotes / Quote by Tove Jansson

Quote by Tove Jansson

Work

Näkymätön lapsi ja muita kertomuksia

Browse quotes and source details for this work. more

Author

Tove Jansson
Tove Jansson

Tove Jansson, born on August 9, 1914, and died on June 27, 2001, was a renowned Finnish novelist. Her works are known for their unique style and profound emotions, which have won the hearts of readers worldwide. more

You May Also Like

“Kampsu on aasi, hän ajatteli. Hömppä rouva, joka ei osaa ajatella muuta kuin teekakkuja ja tyynynpäällisiä. Hän ei ymmärrä edes mitään kukista. Ja kaikkein vähiten hän ymmärtää minua. Nyt hän istuu kotonaan ja luulee, etten minä ole koskaan kokenut mitään. Minähän koen jokapäivä maailmanlopun ja kuitenkin pukeudun ja riisuudun ja syön ja pesen asioita ja pidän teekutsuja aivan kuin ei mitään olisi tapahtunut!”

MuumitTove JanssonVilijonkka
Author:Tove Jansson
Create image

“Minä rakastan rajoja", Tove sanoo. "Elokuu, joka on raja kesän ja syksyn välillä. Se on hienoin tuntemani kuukausi. Ensimmäinen muumipeikoista kertova kirja alkaa elokuussa, samoin myös Muumipappa ja meri. Takurin hatun suuri juhla on sijoitettu lämpöiseen elokuun iltaan. Hämärä on rajana yön ja päivän välillä, ja ranta meren ja maan välillä. Rajat ovat kuin odotusta: kun molemmat ovat rakastuneita, mutta mitään ei ole lausuttu ääneen. Raja merkitsee matkalla oloa. Ja juuri matka on tärkeää.”

MuumitTove Jansson
Book:Meri ja Tove. Elämää saaristossa
Create image

“Tiedän millaista on, kun katsoo vinttikamarin ikkunasta aamuhämärässä: salmi on äänetön, vain käki kukkuu, kepeän odottava utu viipyy veden yllä, ihmiset nukkuvat ja kala nappaa. Niemi oli runsaskätinen uintipoukamineen ja vehmas suurine puutarha-alueineen, jossa talon lasten edellytettiin kököttävän rikkaruohoja kitkemässä. Kukaan ei välttynyt yhteisestä velvoitteesta, ei pieninkään joka istui rantakivillä muovailemassa peikkoja. Täällä veden äärellä tapahtui alati jotakin, proomut, halkojaalat, huolettomat purjeet lipuivat yhtenään ohitse ja höyrylaiva Loviisa huusi käheästi aamuin illoin. Kun olin lapsi, kesät olivat pitkiä. Kesäkuun ensimmäisenä muutimme ja saatoimme jo kaukaa laivalaiturilta erottaa talon valkoiset savupiiput Rabbaksen tummien puiden lomasta. Sydämessä hytkähti, pian juostaisiin portaille suoraan vinttiin ja tuntuisi talvehtineen puun makeahko tuoksu, täällä kaikki muistot odottivat uskollisesti, talvihan oli vain tiiviin yhdessäolon tilapäinen katkos. Ja nyt oli aikaa seurustella, kolmen kuukauden kesäsuhina. Tiedän millaista oli olla kuuvuotias ja herätä ensimmäisenä aamuna äidin ja isän vielä nukkuessa ja tavaroiden purku yhtä alussa kuin kesä itsekin, herätä ja kuulla "peipposten kutsuvan kesäkuista taivasta".”

Tove Jansson
Book:Meri ja Tove. Elämää saaristossa
Create image

“Menen uloimmalle kallionkielekkeelle lännen puolelle, joka on sileä, paljas ja auringosta kuuma, annan itseni liukua alas kylmään vihreään veteen, jossa punaruskeat rakkolevät leikkivät, uin suoraan merelle. Imen niin syvälle sisääni kuin mahdollista vahvan suolaisen tuoksun, joka on saaristolaiselle kesän ehto. Sitä tulee janoiseksi kun katsoo veteen, niin viileää ja kirkasta se on. Jotkut ulkosaariston kalliot lepäävät kiemurtelevina meren kirkkaansinisen liplattavan levyn päällä ja tuolla etelärannan villeillä kivimuodostelmilla vilkuttaa Glosholm. Luulen etten koskaan halua kääntyä..”

Tove JanssonMeri
Book:Meri ja Tove. Elämää saaristossa
Create image