Quotessence
Home / Authors / Leena Vilkka

Leena Vilkka Quotes

Author

Filter quotes by topic

Famous Leena Vilkka Quotes

“Lihansyömistä ei voida puolustaa kulinaarisilla eikä terveydellisillä syillä, koska lihansyönnistä pidättäytymisen haitta ei ole verrannollinen lihantuotannosta eläimille aiheutettuun haittaan. Kenelläkään ei ole oikeutta syödä toista hyvin tai maun vuoksi. Myöskään tottumus tai tavat eivät oikeuta lihansyöntiä. Siitä, että olemme tottuneet tekemään jotakin, ei voida johtaa moraalista oikeutta tekoon.”

“Kyky kärsiä ja nauttia asioista on edellytyksenä sille, että eläimellä voisi olla intressejä. --- Singer (1979) selventää, että intressien yhtäläinen huomioonotto ei tarkoita, että kaikkia on kohdeltava täsmälleen samoin. Intressit voivat vaihdella asteeltaan tai ne voivat olla erilaisia.”

“Enempää moraaliset kuin lainsäädännölliset oikeudet eivät ole metafyysisiä, vaan ne ovat ihmistekoisia (Vilkka 1995). Voimme antaa lainsäädännössämme ja moraalissamme eläimille ne oikeudet, mitkä katsomme niille ominaisuuksien perusteella oikeutetusti kuuluvan.”

“-- sellaista, jolla on pelkkää välinearvoa, voimme todella kohdella puhtaasti välineenä omiin päämääriimme. Mutta kaikki ne, joita kohtaan meillä on yksikin velvollisuus, eivät siksi voi olla pelkkiä välineitä vaan ovat itseisarvoisia.”

“Mary Midgley on osuvasti todennut, etteivät ihmiset ole eläinten kaltaisia: Ihmiset ovat eläimiä. Ihminen viettää suurimman osan elämästään kuten muutkin nisäkkäät. Ne nukkuvat, juovat, hankkivat ruokaa (kukin tavallaan), syövät, sosiaalisimmat kuluttavat aikaansa lajikumppaneittensa kanssa, rupatellen ja seksuaalisissa puuhissa.”

“Siihen, mikä erottaa ihmisen muista eläimistä, on vaikea vastata. Sellaista hyvin yleistä ominaisuutta, joka luonnehtisi nimenomaan ihmisen elämää, mutta ei minkään muun eläimen elämää, ei ole helppo löytää. Näin on huolimatta siitä, että voimme luetella joukon yksinomaan ihmiskulttuurin ilmentymiä kuten tieteen, taiteen tai politiikan harjoittaminen. Näiden voidaan olettaa olevan seurausta jostakin yleisemmästä, inhimillisestä periaatteesta, joka säätelee yksinomaan ihmislajin toimintaa. Tyydymme nimittämään tätä ihmisen ominaispiirrettä yksinkertaisesti "inhimillisyydeksi". Inhimillisyys erottaa ihmiset eläimistä ja se on kompleksi ja laaja käsite samoin kuin "elämän" ja "tietoisuuden" käsitteet ovat. Inhimillisyyteen liittyy ihmisen lajityypillinen kieli. Ihmisen on uskottu eroavan muista eläimistä kielen sekä rationaalisuuden ja moraalisen kyvyn vuoksi. Kieli, joka ilmentää rationaalisuutta ja moraalisuutta, on ihmisen ainutlaatuinen ominaisuus, jota muilla eläimillä ei näyttäisi olevan.”

“Mitä kärsimys on filosofian näkökulmasta? George Grahamin (1993) mukaan meillä on opittu representaatio kärsimyksestä, mikä saa meidät käyttäytymään kärsivinä. Toisin sanoen, meillä on kuvaus siitä, mikä on kärsimystä, ajatuksissamme. Tässä käsityksessä tietoisuus on intentionaalista eli tietoista ajattelemista: ajattelen kärsimistä, siis kärsin. Jos eläinten ajattelusta puuttuu kuvaus siitä, mikä on kärsimistä, mistä ne voivat tietää, mikä on kärsimistä? Jos eläimiltä puuttuu kuvaus siitä, mikä on kärsimistä, voivatko ne kärsiä lainkaan? Jos eläin ei tiedä, että se kärsii, voiko se silloin todella kärsiä?”