“Lihansyömistä ei voida puolustaa kulinaarisilla eikä terveydellisillä syillä, koska lihansyönnistä pidättäytymisen haitta ei ole verrannollinen lihantuotannosta eläimille aiheutettuun haittaan. Kenelläkään ei ole oikeutta syödä toista hyvin tai maun vuoksi. Myöskään tottumus tai tavat eivät oikeuta lihansyöntiä. Siitä, että olemme tottuneet tekemään jotakin, ei voida johtaa moraalista oikeutta tekoon.” IhmisetReganEläimetRuokaEläinten SyöminenLihaLihansyönti Book:Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa Source: Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa
“Moraalinen huolenpito tulisi ulottaa muiden rotujen lisäksi muihin lajeihin. Spesismi ja rasismi (samoin kuin seksismi) eivät ota huomioon syrjijän ja syrjittyjen yhtäläisyyksiä tai aliarvioivat niitä.” RasismiMoraaliSeksismiSpesismiSyrjintä Book:Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa Source: Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa
“Kyky kärsiä ja nauttia asioista on edellytyksenä sille, että eläimellä voisi olla intressejä. --- Singer (1979) selventää, että intressien yhtäläinen huomioonotto ei tarkoita, että kaikkia on kohdeltava täsmälleen samoin. Intressit voivat vaihdella asteeltaan tai ne voivat olla erilaisia.” IhmisetEläimetOikeudetIntressit Book:Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa Source: Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa
“Enempää moraaliset kuin lainsäädännölliset oikeudet eivät ole metafyysisiä, vaan ne ovat ihmistekoisia (Vilkka 1995). Voimme antaa lainsäädännössämme ja moraalissamme eläimille ne oikeudet, mitkä katsomme niille ominaisuuksien perusteella oikeutetusti kuuluvan.” IhmisetEläimetEläintensuojeluOikeudetVelvollisuudet Book:Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa Source: Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa
“-- sellaista, jolla on pelkkää välinearvoa, voimme todella kohdella puhtaasti välineenä omiin päämääriimme. Mutta kaikki ne, joita kohtaan meillä on yksikin velvollisuus, eivät siksi voi olla pelkkiä välineitä vaan ovat itseisarvoisia.” IhmisetEläimetEläintensuojeluVelvollisuudetItseisarvoVälineet Book:Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa Source: Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa
“Avuttomuuden periaatteen mukaisesti ihmisen on ensisijaisesti huolehdittava kaikkein heikommassa asemassa olevien eduista. Näin ensisijaisesti olisi pelastettava ne, joiden hyvinvointi on ihmisen vastuulla: koirat ja lapset. Olemalla toisista vastuullinen, ihminen menettää oman ensisijaisuutensa.” IhmisetEläintensuojeluAltruismiEläinten OikeudetEtiikka Book:Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa Source: Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa
“Mary Midgley on osuvasti todennut, etteivät ihmiset ole eläinten kaltaisia: Ihmiset ovat eläimiä. Ihminen viettää suurimman osan elämästään kuten muutkin nisäkkäät. Ne nukkuvat, juovat, hankkivat ruokaa (kukin tavallaan), syövät, sosiaalisimmat kuluttavat aikaansa lajikumppaneittensa kanssa, rupatellen ja seksuaalisissa puuhissa.” IhmisetEläimet Book:Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa Source: Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa
“Siihen, mikä erottaa ihmisen muista eläimistä, on vaikea vastata. Sellaista hyvin yleistä ominaisuutta, joka luonnehtisi nimenomaan ihmisen elämää, mutta ei minkään muun eläimen elämää, ei ole helppo löytää. Näin on huolimatta siitä, että voimme luetella joukon yksinomaan ihmiskulttuurin ilmentymiä kuten tieteen, taiteen tai politiikan harjoittaminen. Näiden voidaan olettaa olevan seurausta jostakin yleisemmästä, inhimillisestä periaatteesta, joka säätelee yksinomaan ihmislajin toimintaa. Tyydymme nimittämään tätä ihmisen ominaispiirrettä yksinkertaisesti "inhimillisyydeksi". Inhimillisyys erottaa ihmiset eläimistä ja se on kompleksi ja laaja käsite samoin kuin "elämän" ja "tietoisuuden" käsitteet ovat. Inhimillisyyteen liittyy ihmisen lajityypillinen kieli. Ihmisen on uskottu eroavan muista eläimistä kielen sekä rationaalisuuden ja moraalisen kyvyn vuoksi. Kieli, joka ilmentää rationaalisuutta ja moraalisuutta, on ihmisen ainutlaatuinen ominaisuus, jota muilla eläimillä ei näyttäisi olevan.” IhmisetIhmisyysEläimet Book:Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa Source: Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa
“Mitä kärsimys on filosofian näkökulmasta? George Grahamin (1993) mukaan meillä on opittu representaatio kärsimyksestä, mikä saa meidät käyttäytymään kärsivinä. Toisin sanoen, meillä on kuvaus siitä, mikä on kärsimystä, ajatuksissamme. Tässä käsityksessä tietoisuus on intentionaalista eli tietoista ajattelemista: ajattelen kärsimistä, siis kärsin. Jos eläinten ajattelusta puuttuu kuvaus siitä, mikä on kärsimistä, mistä ne voivat tietää, mikä on kärsimistä? Jos eläimiltä puuttuu kuvaus siitä, mikä on kärsimistä, voivatko ne kärsiä lainkaan? Jos eläin ei tiedä, että se kärsii, voiko se silloin todella kärsiä?” IhmisetEläimetKärsimys Book:Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa Source: Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa
“Bernard Rollin (1989) on analysoinut tilannetta Yhdysvalloissa siten, että eläinoikeusaktivistit ja erityisesti eläinten vapautusrintaman aktivistit nousevat yhteiskunnan alimmista kerroksista, työttömistä ja tehdastyöläisistä. --- Ihminen, jolla ei ole mitään menetettävää, joka on jo menettänyt kaiken ja mahdollisuutensa normaaliin palkkatyöelämään tai aikuiskoulutukseen, on ennakoimaton liikkeissään. Hän ei välttämättä nouse puolustamaan itseään, vaan vielä sorretumpia: eläimiä ja luontoa. Sorrettujen on helpompi nähdä vielä sorretumpien tila ja puolustaa niitä.” IhmisetAktivistitEläinaktivismi Book:Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa Source: Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa