Quotessence
Home / Topics / Ihmiset Quotes

Ihmiset Quotes

Browse 41 quotes about Ihmiset.

Ihmiset Quotes

“Lihansyömistä ei voida puolustaa kulinaarisilla eikä terveydellisillä syillä, koska lihansyönnistä pidättäytymisen haitta ei ole verrannollinen lihantuotannosta eläimille aiheutettuun haittaan. Kenelläkään ei ole oikeutta syödä toista hyvin tai maun vuoksi. Myöskään tottumus tai tavat eivät oikeuta lihansyöntiä. Siitä, että olemme tottuneet tekemään jotakin, ei voida johtaa moraalista oikeutta tekoon.”

“Kondomi on tärkeä olla olemassa, vaikka kukaanhan ei oikeasti haluaisi sitä käyttää. Kondomin kaltainen henkilö piilottaa todellisen minänsä, huijaa kaikkia, jopa itseään, ja tuloksena on tekomansikkainen maku, kuminen tuntu, natiseva ääni ja rikkimenemisen pelko.”

“Minä inhosin Janne Niemisen pyöreitä aurinkolaseja, mutta en ollut aiemmin edes tajunnut, että minullakin oli sellaiset, ne vain olivat siniset. Minä olin Janne Nieminen. Minulla oli baskerin paikalla keskijakaus, verkka-asun sijasta flanelliliivi ja poolopaita, paidan kanssa samaa kangasta olevat housut ja kokoelma pinssejä takissa, mutta kun katsoin peiliin, näin kaiketi Mark Owenin. Vasta myöhemmin olen tullut siihen tulokseen, että peili valehtelee taitavasti ja vain toisen ihmisen kautta voi saada itsestään varteenotettavaa tietoa.”

“Borosin läsnäolo palautti mieleeni, millaista on asua jonkun kanssa. Miten vaivaannuttavaa se on. Miten se sekoittaa ajatukset ja herpaannuttaa tarkkaavaisuuden. Miten toinen Ihminen alkaa ärsyttää, ei edes siksi, että tekisi jotakin ärsyttävää, vaan ihan pelkästään siksi, että on. Kun Boros lähti aamulla ulos, siunasin ihanaa yksinäisyyttäni. Mietin, miten jotkut saattoivat elää jopa vuosikymmeniä toisen kanssa jossakin pienessä tilassa. Nukkua samassa sängyssä, hönkiä toisen päälle ja unessa töniä toista vahingossa.”

“Harhailin Bethlehemin sairaalan luo osittain siksi, että se osui tielleni matkallani kohti Westminsteriä, toisaalta siksi, että mieleeni juolahti öinen ajatus, jota voisin pohtia parhaiten sen muureja ja kupolia katsellessani. Ajatus oli seuraava: Eivätkö hullut ja terveet ole tasa-arvoisia öisin, kun terveet makaavat uneksimassa? Eivätkö kaikki tämän sairaalan muurien ulkopuolella uneksivat ole elämänsä jokaisena yönä enemmän tai vähemmän samanlaisia kuin nekin, jotka ovat joutuneet muurien sisälle? Emmekö mekin seurustele öisin kuningattarien, keisarien, keisarinnojen ja kaikenlaisen ylhäisön kanssa, kuten hullutkin joka päivä? Emmekö mekin sekoita öisin tapahtumia, henkilöitä, aikoja ja paikkoja toisiinsa kuten hekin joka päivä?”

“Sillä on liian vähän ihokarvoja se ei kelpaa minulle. Viekää se pois, se itkee liikaa, olen kuullut että sillä on joskus jopa ripulia, eikä se osaa siivota eikä suudella eikä olla hiljaa. Siitä ei olisi kuin huolta loputtomia tulehduksia alituista kiukuttelua, varani eivät riittäisi vuodeksikaan sen mielihaluja toteuttamaan. Haluan seurakseni todellisen pedon, en mitään enkelihiutaleitten ja pölysokerin makuista jäljitelmää. Hankkikaa sellainen minulle. Sillä ei pitäisi olla valittamista: minulla on sille kaapissani kaikkea mitä se voi toivoa ja enemmänkin, varmuuden vuoksi vuorasin sille pihalta oman sellin. Pääasia että saan sen itselleni. Jokaisella on pakkomielteensä. Minä haluan oman lähiohjattavan vaarallisen näköisen älykkään nuken joka osaa viihdyttää minua ja josta ei ole vaivaa.”

“tärkeämpää on puhua maailman tilasta kuin minusta minä olen joku vanha nainen ja kuolen kohta sataa lunta mitä olinkaan sanomassa niin että maailma se on pelastettava sillä lapset kasvavat eivätkä halua heti kuolla vaan elää elellä kasvattaa omat lapset ja puutarnan niin ehkä jopa puutarhankin senkin takia maailma on tärkeä ajatella eikä vain ajatella ei tosiaan vaan päättää viimeinkin mitä tehdään miten pelastetaan maailma meret ilma puutarhat niiden villit eläimet vilja lämmön lähteet suoja miten turva valo suoja kaikelle elolliselle ja sillekin mikä ei elä on pelkästään olemassa”

“Jokainen ihminen sepittää tarinoita maailmasta ja itsestään. Tarinat sivuavat toisiaan, mutta sopivat yhteen vain sieltä täältä, kokonaisuus jonka ne muodostavat on pelkkä sopimus. Kun kerromme itsestämme, tarvitsemme sivuhenkilöiksi toisia ihmisiä, pakotamme heidät tekemään meistä sen mikä haluamme olla. Samalla pakotamme itsemme sellaisiksi jollaisina kuvittelemme muiden meidät haluavan.”

“Olen lukenut vierailijoiden käsitteestä, sellaisesta konseptista, jonka mukaan kaikki me olemme enemmän tai vähemmän vain vierailijoita toistemme elämässä. Jotkut vierailevat koko elämän, jotkut vain lyhyen aikaa. Minua ajatus on lohduttanut silloin, kun olen surrut niitä ihmisiä, jotka ovat päästäneet irit minusta tai joista olen itse joutunut päästämään irti.”

“Kyky kärsiä ja nauttia asioista on edellytyksenä sille, että eläimellä voisi olla intressejä. --- Singer (1979) selventää, että intressien yhtäläinen huomioonotto ei tarkoita, että kaikkia on kohdeltava täsmälleen samoin. Intressit voivat vaihdella asteeltaan tai ne voivat olla erilaisia.”

“Enempää moraaliset kuin lainsäädännölliset oikeudet eivät ole metafyysisiä, vaan ne ovat ihmistekoisia (Vilkka 1995). Voimme antaa lainsäädännössämme ja moraalissamme eläimille ne oikeudet, mitkä katsomme niille ominaisuuksien perusteella oikeutetusti kuuluvan.”

“-- sellaista, jolla on pelkkää välinearvoa, voimme todella kohdella puhtaasti välineenä omiin päämääriimme. Mutta kaikki ne, joita kohtaan meillä on yksikin velvollisuus, eivät siksi voi olla pelkkiä välineitä vaan ovat itseisarvoisia.”

“Avuttomuuden periaatteen mukaisesti ihmisen on ensisijaisesti huolehdittava kaikkein heikommassa asemassa olevien eduista. Näin ensisijaisesti olisi pelastettava ne, joiden hyvinvointi on ihmisen vastuulla: koirat ja lapset. Olemalla toisista vastuullinen, ihminen menettää oman ensisijaisuutensa.”

“Ranskalaisfilosofi Jean-Paul Sartren mukaan helvetti on toiset ihmiset, jolla hän lienee viitannut siihen, että muilla on valtaa määrittää sitä, millaisena me itsemme näemme. Onneksi toiset ihmiset voivat olla myös taivas. He pystyvät heijastamaan myös kaiken sen kauniin mitä minussa on, senkin, josta en itse ehkä ollut tietoinen.”

“Kioskimiehen parhain tuntomerkki on, että hän istuu kaiket päivät kioskilla, juo pilsneriä tai muita virvoitusjuomia ja venyy kaiteeseen nojaten ja liikennettä tarkkaillen aamuvarhaisesta iltamyöhään vartiopaikallaan. Tupakka lerpottaa alaspäin hänen suupielessään ja lakki on silmillä. Ystäviään hän tervehtii nostamalla etusormensa pystyyn tai huutamalla: - Minnepä nyt menet? Jos hänellä on joku työhomma, niin se on totisesti leipävirka, vastenmielinen välttämättömyys varsinaisen kutsumustehtävän ohella.”

“Heidän naurunrykätyksensä oli jotain aivan tavatonta. Se sai alkunsa aivan joutavasta, se jatkui, se kesti, se nousi ja laski, eikä se loppunut hetkeksikään. Se oli kuin rokkapadan ruplatus, se oli kuin nesteen pulpatus pullossa, se oli kuin kaukainen sammakon kurnutus tai kerman hyrske kirnussa. Se oli kuin pienen pojan nenä, joka vetää voimakkaalla imuliikkeellä räkää ylähuulensa päältä takaisin sieraimiin koskaan siinä lopullisesti onnistumatta. Ja he nauroivat, he hyrisivät ja kikattivat, rykättivät ja supattelivat, hahattivat ja hihittivät, yskivät ja voihkivat voipuneina. He melkein ylittivät tehossa juopuneen miesjoukon seinäntakais-iltapuhde-hörhötyksen.”

“Järvi tyyntyy hiljalleen. On rauhaisaa, hyönteiset vain surisevat kuusissa. On kuin suuri käsi sivelisi viileän pehmeästi maata, että se nukkuisi. Auringon viimeiset säteet valaisevat kirkon ristiä, punaisia tiilikattoja ja valkeiksi maalattuja talonseiniä. Jossakin ikkunassa leimahtelee niin kuin sisällä olisi tuli irti. Tuolla alhaalla he elävät, riemuitsevat ja kärsivät, riitelevät kansantulosta, kunniasta ja arvojärjestyksestä, siellä he juoruavat, kadehtivat ja rakastavat. Pieni soma asutuskeskus, joka häviää näkyvistä kun nostaa käden sen eteen.”

“Mary Midgley on osuvasti todennut, etteivät ihmiset ole eläinten kaltaisia: Ihmiset ovat eläimiä. Ihminen viettää suurimman osan elämästään kuten muutkin nisäkkäät. Ne nukkuvat, juovat, hankkivat ruokaa (kukin tavallaan), syövät, sosiaalisimmat kuluttavat aikaansa lajikumppaneittensa kanssa, rupatellen ja seksuaalisissa puuhissa.”

“Siihen, mikä erottaa ihmisen muista eläimistä, on vaikea vastata. Sellaista hyvin yleistä ominaisuutta, joka luonnehtisi nimenomaan ihmisen elämää, mutta ei minkään muun eläimen elämää, ei ole helppo löytää. Näin on huolimatta siitä, että voimme luetella joukon yksinomaan ihmiskulttuurin ilmentymiä kuten tieteen, taiteen tai politiikan harjoittaminen. Näiden voidaan olettaa olevan seurausta jostakin yleisemmästä, inhimillisestä periaatteesta, joka säätelee yksinomaan ihmislajin toimintaa. Tyydymme nimittämään tätä ihmisen ominaispiirrettä yksinkertaisesti "inhimillisyydeksi". Inhimillisyys erottaa ihmiset eläimistä ja se on kompleksi ja laaja käsite samoin kuin "elämän" ja "tietoisuuden" käsitteet ovat. Inhimillisyyteen liittyy ihmisen lajityypillinen kieli. Ihmisen on uskottu eroavan muista eläimistä kielen sekä rationaalisuuden ja moraalisen kyvyn vuoksi. Kieli, joka ilmentää rationaalisuutta ja moraalisuutta, on ihmisen ainutlaatuinen ominaisuus, jota muilla eläimillä ei näyttäisi olevan.”

“Mitä kärsimys on filosofian näkökulmasta? George Grahamin (1993) mukaan meillä on opittu representaatio kärsimyksestä, mikä saa meidät käyttäytymään kärsivinä. Toisin sanoen, meillä on kuvaus siitä, mikä on kärsimystä, ajatuksissamme. Tässä käsityksessä tietoisuus on intentionaalista eli tietoista ajattelemista: ajattelen kärsimistä, siis kärsin. Jos eläinten ajattelusta puuttuu kuvaus siitä, mikä on kärsimistä, mistä ne voivat tietää, mikä on kärsimistä? Jos eläimiltä puuttuu kuvaus siitä, mikä on kärsimistä, voivatko ne kärsiä lainkaan? Jos eläin ei tiedä, että se kärsii, voiko se silloin todella kärsiä?”

“Bernard Rollin (1989) on analysoinut tilannetta Yhdysvalloissa siten, että eläinoikeusaktivistit ja erityisesti eläinten vapautusrintaman aktivistit nousevat yhteiskunnan alimmista kerroksista, työttömistä ja tehdastyöläisistä. --- Ihminen, jolla ei ole mitään menetettävää, joka on jo menettänyt kaiken ja mahdollisuutensa normaaliin palkkatyöelämään tai aikuiskoulutukseen, on ennakoimaton liikkeissään. Hän ei välttämättä nouse puolustamaan itseään, vaan vielä sorretumpia: eläimiä ja luontoa. Sorrettujen on helpompi nähdä vielä sorretumpien tila ja puolustaa niitä.”