Quotessence
Home / Topics / Elämä Quotes

Elämä Quotes

Browse 56 quotes about Elämä.

Elämä Quotes

“Lapset eivät myöskään unohda niitä vuosia kun äiti ja isä riitelivät kaikki matkat mökille tai niitä öitä kun liian humalassa oleva juhlaväki lauloi aamuun asti saunan pukuhuoneessa karaokea. Heidän sieluunsa on ikuisesti tatuoituna se päivä kun toinen vanhemmista muutti pois yhteisestä kodista tai sairastui vakavasti. Lapsen muisti on lahjomaton, vaikka me aikuiset toivoisimme, ettei aivan kaikki tapahtunut olisi jättänyt jälkeä.”

“Mielestäni sedäksi muuttumisen varma merkki on se, kun kaikki alkaa tuntua liialliselta eikä nuorten puheesta enää saa mitään selvää. Varsinkin sellainen olo, että nuorten pitäisi vain rauhoittua ja nauttia elämästä, kertoo oman aseman muuttuneen niin mukavaksi, ettei arki ole enää selviämistaistelua, jota se nuorempana on enemmän tai vähemmän kaikilla, jopa hyväosaisilla.”

“Viereisen pöydän ääressä lippalakkipäinen äijä kättelee myyjää, ja hänen kauppakeskukseen poistuessaan ehdin nähdä, kuinka koira jolkottaa hänen rinnalleen jostain. Olisi ihanaa olla hänen kaltaisensa ukkeli, joka hoitelee hommansa ja tietokoneensa ja elämänsä näppärästi ja ahdistumatta ja jota koiratkin seuraavat komentamatta.”

“Oletetaan, että Querig todella kuolee ja sumu alkaa hälvetä. Oletetaan että muistot palaavat, ja muistat myös ne kerrat jolloin olen tuottanut sinulle pettymyksen. Tai muistat pahat teot, joita olen ehkä joskus tehnyt, ja joiden takia olet minua katsoessasi nähnyt miehen jota et tunne. Lupaa minulle yksia asia. Lupaa, ettet unohda, mitä tunnet tällä hetkellä sydämessäsi minua kohtaan. Sillä mitä iloa sumusta nousevilla muistoilla on, jos ne vain ajavat meidät erilleen? Lupaatko sen, prinsessa? Lupaa, että säilytät sydämessäsi aina sen, mitä nyt tunnet minua kohtaan, riippumatta siitä mitä näet sitten, kun sumu on poissa.”

“Sillä sellaista elämä on. On asioita jotka ovat tärkeitä hetken ja se, etteivät ne ole sitä enää myöhemmin, ei tarkoita että ne olisivat kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä. Ja sitten on toisia asioita, niitä jotka ovat tärkeitä aina. Ja lopulta on asioita, joita ei edes ole muualla kuin psykologisessa todellisuudessa ja jotka silti ovat tärkeitä, todellisia asioita. Jopa enemmän kuin se mikä on näkyvää.”

“Aurinkoisina päivinä istun ulkona uurnasi päällä ja mietin miltä tämä kokeilu sinusta tuntuu. Kun tällä tavalla yritän arkipäiväistää asioita, kun tällä tavalla yritän tunnustella todellisuutta ja sitä että olet nyt harmaana läjänä tässä koivuisessa astiassa ahterini alla, ja minä syön puolukoita päälläsi.”

“Tuntuu omituiselta, että eronhetkellä ihminen tahtoo olla hyvissä välissä kaikkien kanssa, koskipa ero sitten ajallista tai ijankaikkista hetkeä. Se on sellainen puolisivistyneen ihmisen heikkous, kun hän luulee näillä loppuanteeksipyynnöillään korvaavansa kaikki aikaisemmat ajatukset, puheet ja teot, ja se valtaa eronhetkellä mielen ja kielen. Jos sattuisi niinkuin kuolemaankin, sanottaisiin: "hän kuoli niin kauniisti ja sovussa kaikkien kanssa." - Epäilen muuten, olisiko kuolijasta ollut epäsovun tekijääkään, ja mitä kuolon kauneuteen tulee, muistin karhun, joka ei pyydä keneltäkään anteeksi ja kuolee sentään kauniisti.”

“Ja kun minä hartaasti - voisi jopa sanoa: täynnä rakkautta - uppouduin kuvaamaan muutoksen peruuttamattomuutta, ymmärsin sen, mitä en ollut ennen ymmärtänyt. Ymmärsin, että juuri se sama voima, joka ruokkii meitä ja kypsyttää vähäpätöisistä rääpäleistä väkeviä miehiä ja naisia, käyttää meidät lopulta omaksi ravinnokseen. Kaikki maksetaan takaisin. Se voima kuihduttaa ihmisen ja imee hänen verensä, kukistaa ja tappaa hänet. Ja kuinka voisin syyttää sitä voimaa, sillä kaiken, minkä se ottaa pois, olemme saaneet juuri siltä.”

“tärkeämpää on puhua maailman tilasta kuin minusta minä olen joku vanha nainen ja kuolen kohta sataa lunta mitä olinkaan sanomassa niin että maailma se on pelastettava sillä lapset kasvavat eivätkä halua heti kuolla vaan elää elellä kasvattaa omat lapset ja puutarnan niin ehkä jopa puutarhankin senkin takia maailma on tärkeä ajatella eikä vain ajatella ei tosiaan vaan päättää viimeinkin mitä tehdään miten pelastetaan maailma meret ilma puutarhat niiden villit eläimet vilja lämmön lähteet suoja miten turva valo suoja kaikelle elolliselle ja sillekin mikä ei elä on pelkästään olemassa”

“Olen lukenut vierailijoiden käsitteestä, sellaisesta konseptista, jonka mukaan kaikki me olemme enemmän tai vähemmän vain vierailijoita toistemme elämässä. Jotkut vierailevat koko elämän, jotkut vain lyhyen aikaa. Minua ajatus on lohduttanut silloin, kun olen surrut niitä ihmisiä, jotka ovat päästäneet irit minusta tai joista olen itse joutunut päästämään irti.”

“Järvi tyyntyy hiljalleen. On rauhaisaa, hyönteiset vain surisevat kuusissa. On kuin suuri käsi sivelisi viileän pehmeästi maata, että se nukkuisi. Auringon viimeiset säteet valaisevat kirkon ristiä, punaisia tiilikattoja ja valkeiksi maalattuja talonseiniä. Jossakin ikkunassa leimahtelee niin kuin sisällä olisi tuli irti. Tuolla alhaalla he elävät, riemuitsevat ja kärsivät, riitelevät kansantulosta, kunniasta ja arvojärjestyksestä, siellä he juoruavat, kadehtivat ja rakastavat. Pieni soma asutuskeskus, joka häviää näkyvistä kun nostaa käden sen eteen.”

“Me kadumme jatkuvasti menneitä ja murehdimme vielä edessä olevaa tulevaisuutta. Vaikka on varmaa, ettei mikään määrä murehtimisita anna meille kykyä palata menneisiin päiviin tai kiertää ennalta tulevaisuuteen tekemään valmisteluja. Elämäänsä ei voi elää levollisesti mennyttä ja tulevaa miettien. On olemassa vain yksi tie. Nykyhetken kokeminen. Sellaisina hetkinä, joina pystyy uppoutumaan tähän silmänräpäykseen, ei menneeseen tai tulevaan, ihminen huomaa elävänsä vapaudessa, jossa häntä ei estä mikään.”