Quotessence
Home / Topics / Kuolema Quotes

Kuolema Quotes

Browse 37 quotes about Kuolema.

Kuolema Quotes

“Me olimme tehneet yhdessä ihmisen ja nähneet, kun hän kuoli. Joskus minusta tuntui, että meitä yhdisti fyysinen side, pitkä köysi Bostonista Portlandiin asti: kun hän nykäisi omassa päässään, minä tunsin sen. Se seurasi häntä kaikkialle, se seurasi minua kaikkialle, tämä loistava punos joka venyi ja kiskoi muttei koskaan katkennut, ja aina kun liikahdimme, se muistutti meitä siitä mitä emme enää milloinkaan saisi.”

RakkausKuolemaLapsetYstävyysIhmissuhteetMenettäminenMenetysYhteysEroSiteet
Book:A Little Life
Create image

“Muistatko sen päivän viime lokakuussa, kun minulla oli ensimmäisen kerran kauhea päänsärky? Löysin sinut keittiöstä, sinulla oli sellainen uusi kammottava muoviesiliina. Sinä kiedoit heti käsivartesi minun ympärilleni ja silitit minun ohimoitani. Sillä hetkellä minä rakastin sinua suunnattomasti. Esiliinan natina minun syliäni vasten oli kuin liikuttava vastaus siihen kaipuuseen, jota minä silloinkin tunsin. Oli kuin jokin olisi kuiskimalla kehottanut meitä kiirehtimään, lopettamaan ajan haaskaamisen, ja minä olisin halunnut tanssia sinun kanssasi takaovesta ulos puutarhaan, kadulle, kauas horisonttiin. Voi minun rakkaani. Minä luulin että meillä olisi ollut enemmän aikaa.”

RakkausKuolemaKaipausKaipuuKirjeet
Book:The Stone Diaries
Create image

“Katri", hän sanoi kerran, "jospa meillä olisi rahaa kuten rikkailla ostaa perhehauta. Minusta olisi paljon parempi maata haudassa, jos tietäisin, että sinäkin tulet sinne." "Se merkitsee niin vähän, missä me makaamme", sanoi Katrina lempeästi. "Jos on niin, että saamme elää toisessa maailmassa, löydämme kyllä toisemme joka tapauksessa." "Niin, sen tiedän, että jos siellä on meri ja laivoja, niin minä kyllä seilaan ja seilaan, kunnes löydän sinut", lupasi Johan. "Ja minä tähystän." "Kunnes laiva näkyy." "Niin.”

RakkausKuolemaKuolemanjälkeinen ElämäTaivas
Book:Katrina
Create image

“Jos irvistäisi kuollessaan, niin että kuolinnaamion valaja joutuisi nolostellen ottamaan muottinsa. Jos testamenttaisi ruumiinsa tieteelle, niin että kuninkaalliset hautajaiset jouduttaisiin perumaan, koska ruumista ei olisi. Tai jos toivoisi tuhkauksen ja sirottelun mereen ja oikein kovan tuulen, niin että tuhka ratisisi ministerien höllentyneissä hampaissa vielä seuraavanakin päivänä.”

FinnishRunoKuolemaKuningatarKuningatar Ajattelee Kuolemaa
Book:Lumikin sydän
Create image

“Aurinkoisina päivinä istun ulkona uurnasi päällä ja mietin miltä tämä kokeilu sinusta tuntuu. Kun tällä tavalla yritän arkipäiväistää asioita, kun tällä tavalla yritän tunnustella todellisuutta ja sitä että olet nyt harmaana läjänä tässä koivuisessa astiassa ahterini alla, ja minä syön puolukoita päälläsi.”

ElämäKuolemaMenettäminenYhteysKokeilu
Book:Sata kirjettä kuolleelle äidille
Create image

“Tuntuu omituiselta, että eronhetkellä ihminen tahtoo olla hyvissä välissä kaikkien kanssa, koskipa ero sitten ajallista tai ijankaikkista hetkeä. Se on sellainen puolisivistyneen ihmisen heikkous, kun hän luulee näillä loppuanteeksipyynnöillään korvaavansa kaikki aikaisemmat ajatukset, puheet ja teot, ja se valtaa eronhetkellä mielen ja kielen. Jos sattuisi niinkuin kuolemaankin, sanottaisiin: "hän kuoli niin kauniisti ja sovussa kaikkien kanssa." - Epäilen muuten, olisiko kuolijasta ollut epäsovun tekijääkään, ja mitä kuolon kauneuteen tulee, muistin karhun, joka ei pyydä keneltäkään anteeksi ja kuolee sentään kauniisti.”

ElämäKuolemaEläminen
Book:Ihmisten kiusana
Create image

“Ja kun minä hartaasti - voisi jopa sanoa: täynnä rakkautta - uppouduin kuvaamaan muutoksen peruuttamattomuutta, ymmärsin sen, mitä en ollut ennen ymmärtänyt. Ymmärsin, että juuri se sama voima, joka ruokkii meitä ja kypsyttää vähäpätöisistä rääpäleistä väkeviä miehiä ja naisia, käyttää meidät lopulta omaksi ravinnokseen. Kaikki maksetaan takaisin. Se voima kuihduttaa ihmisen ja imee hänen verensä, kukistaa ja tappaa hänet. Ja kuinka voisin syyttää sitä voimaa, sillä kaiken, minkä se ottaa pois, olemme saaneet juuri siltä.”

ElämäKuolema
Book:Ettei etäisyys ikävöisi: 2 kertomusta
Create image

“Hetken Lydian olemus oli lysähtänyt. Hän potkaisi pientä kiveä äkäisesti. Elena tarttui häntä kädestä. –Kuule. En ole elämässäni mitään niin toivonut kuin että saisin yhteyden äitiin. Tekisin mitä tahansa. Iäisyydestä ja sielusta en osaa myöskään sanoa; niin viksu en ole, mutta olen oppinut pikkuhiljaa että hän on kaikkialla. Ja elää minussa. Suljeppa silimät ni kuulet paremmin hänen äänen, kuulet miten hän sanoi nimesi kun olit lapsi, silloin kun teit jotain typerää. Ja sitten kahtot lintuja ja kukkia ja hän on niissä.”

KuolemaäIti
Book:Lautapalttoo
Create image