“Inhosin aamuja Garyn kanssa. Väistämätön ero oli aina nurkan takana, ja vaikka sillä ei tuntunut olevan hänelle mitään merkitystä, minut valtasi aina katkera pettymys ja itseinho. Olin lakannut toivomasta ja unelmoimasta. Gary ei kuulunut minun maailmaani. Hän oli laulaja valtavan suosion saavuttaneessa rock-bändissä eikä missään nimessä aikonut asettua aloilleen puhelinkaupan myyjän kanssa. Tunteiden myllerryksessä minun oli aina vaikea keksiä sanottavaa. Gary ei sitä tosin näyttänyt kaipaavankaan. Hän oli täysin uppoutunut seuraamaan tapahtumia kadulla.”
Book:Etäisesti sinun