Quotessence
Home / Quotes / Quote by Maaria Päivinen

Quote by Maaria Päivinen

“Hän tuli luokseni varhain aamulla eräänä päivänä sateen jälkeen, yö oli kastellut lakanoita (sinä minua häntä) tuollaista pientä poikaa voisin rakastaa; vein pikkuauton hänen kädestään olen kovempaa kuin valoa poika nauroi, poika kuin lepakko kun juoksin päin ovia, näkö sumeni mutta vatsaa kouri valtava onni.”

Quote by Maaria Päivinen

Work

Sinun osasi eivät liiku

Browse quotes and source details for this work. more

Author

Maaria Päivinen

Browse famous quotes and profile details for Maaria Päivinen. more

You May Also Like

“Useimmat mainarit olivat suomalaisia, ja töistä tultuaan he menivät suihkuun ja saunaan. Saunan edessä oli puinen karsina, ja talvella he juoksivat ulos ja kieriskelivät lumessa. Ensin me tirkistelimme aidanraosta ja hihittelimme miesten sinisiä kaluja ja palleja, mutta sitten me nauroimme ääneen niin kuin hekin, silkasta riemusta, kun oli lunta ja sininen, sininen taivas.”