“Olipa kerran tyttö, joka ei tahdo olla prinsessa. Olipa kerran tyttö, joka ei opettele niiaamaan maahan saakka ja olipa kerran tyttö, jonka palmikoissa kiipeävät kovakuoriaiset, muurahaiset, linnut. Olipa kerran uusi satu, joka on senpituinense, sillä kaikella on mittansa ja määränsä. Paitsi sudenkorennoilla, paitsi heinäsirkoilla, paitsi västäräkkiparvilla, tyttö huutaa. Luomilla kasvaa ruoho, luomet raskaana apilasta, korvat raskaana kavioista, tassuista, sorkista. Tyttö kasvattaa kuonon, sylkee marmorikuulia parvekkeelta ja kasvattaa suun täyteen pedon puhetta. Tytön äiti sanoo: Puhu ihmisten kieltä, puhu asuinhuoneiden kieltä.”
Quote by Kristiina Wallin
Work
Kengitetyn eläimen jäljet
Browse quotes and source details for this work. more
Author
You May Also Like
Source: Kengitetyn eläimen jäljet
“uniriepuni puren kahtia nousen siivilleni nauru tulee kurjuuden jäkälät on kuopattu”
Source: Kuinka voisit minulta puuttua
Source: Sinun osasi eivät liiku
Source: Sinun osasi eivät liiku
Source: Sinun osasi eivät liiku
Source: Sinun osasi eivät liiku
Source: Sinun osasi eivät liiku
Source: Lumikin sydän